Find yourself!

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Kesää, sateita ja uusia kuvioita




Huh heijaa, nyt olisi KaTu:n TOP käyty loppuun, ja arvosana saatu. Töitäkin olen jo ehtinyt hommailla reilun viikon! Kesäloma alkaisi ilmeisesti viikon päästä, en tiedä miten osaan asettua kun kokoajan olen ollut menossa.. Viikonloppuna käväisin EHYT ry:n miitissä Helsingissä, jonka lomassa piti tottakai moikkailla ystäviäkin.

Valvotun yön jälkeen hyppäsin lauantaina klo 4.30 junavuoron korvaavaan bussiin ja suuntasin kohti Kokkolaa, josta sitten matka jatkui junalla Helsinkiin. Matkalla törmäsin mitä mielenkiintoisimpiin kanssamatkustajiin ja elämäntarinoihin, eikä unta tullut nautittua senkään vuoksi tippaakaan.

Klo 11.30 saavuin Helsingin rautatieasemalle, jossa Vesa olikin miuta vastassa. Lähdimme koomailemaan Kamppiin ja asematunneliin ja jossakin välissä minulle jopa valkeni että hei, miehän oon nyt Helsingissä! Se puoli Helsingistä oli jäänyt aikalailla kokematta aiemmin, joten kaikki oli hurjan jännistyttävää. Tilaa oli hurjan paljon, ratikat jänniä ja Narinkkatorilla oli yökoripallo-tapahtuma, josta pohdinkin että onkohan Helsingin vuorokaudenajatkin ihan ympäri kun kello oli kuitenkin 12 päivällä. Sitten koomailtiinkin pikkuhiljaa kohti junaa, ja tuttujakin tuli siinä kiireen tohinassa moikattua. Hämmästyttävä hetki.

Piti ottaa Joonakselle kuva todistukseksi että olemme elossa ja paikalla.

Vesa jatkoikin junailua kotiaan kohti, minä hyppäsin pois Pasilan kohdalla ja avasin Google mapsin. Reitti miittipaikalle kulki hieman siksakkia, mutta löysin kuitenkin perille! Kaikista suurin haaste oli löytää ulos Pasilan asemalta, herranen aika. Missään ei lue että "ulos" vaan katujen ja laitureiden nimiä ja numeroita vilisee joka suunnassa. Onneksi löysin lopulta oven jonka takana näkyi vapaus.

Miitti oli mielenkiintoinen, siellä tapasi todella erilaisia ihmisiä. Jännitin sinne menoa jonkin verran, en tuntisi sieltä ketään ja vain parin naamat olivat tallentuneet muistiin facebookin kautta. Kuitenkin  löytyi liki jokaisen kanssa joitain yhteisiä tekijöitä ja juttu lähti luistamaan. Harmi vain, että ei kaikesta huolimatta tullut juteltua kaikkien kanssa tarpeeksi, olisi ehtinyt tutustua edes vähän. Ehytin oma porukka oli odotuksia vastaavasti super rentoa ja mukavaa sakkia, olo oli heti kuin kotonaan olisi. Jännityskin pikkuhiljaa hiipui pois, vaikka koitin silti varoa sanojani välttääkseni awkward-momentit - juttujani on vaikea ymmärtää jos ei minua tunne, ja jotkut saattavat ymmärtää vähän väärinkin. Onneksi tällaisilta luultavimmin vältyttiin.
Miittiporukka. Tästä puuttuu yksi EHYT:in konkareista, joka
häipyi jonnekin telttailemaan (?).

Ruokaa oli enemmän kuin tarpeeksi, ja kiitin hiljaa itseäni siitä että en syönyt mitään ennen sinne tuloa. En ole koskaan nähnyt niin hassuja pizzoja, ne olivat ohuita ja täytteet jotenkin tosi eksoottisen oloisia kun verrataan perus känkkylöiden tuotoksiin. Hyviä olivat silti, vaikka se tulinen slaissi saikin käden hamuamaan limsalasia alta aikayksikön.. Oma moka. 


Yhdessä välissä oli pakko pahoitella ja avata energiajuomatölkki (jota yksi miittaajista erehtyi luulemaan kaljatölkiksi - jutun huumoriarvo piilee siinä että olimmehan juuri tutustumassa tarkemmin ehkäisevään päihdetyöhön..) että en ihan tipahtaisi tuolilta. Muuten väsymys pysyi kurissa, mutta jos piti istua paikallaan ja kuunnella yhdessä kohti hiljaa, tuntui että maailma huojuu ja sumeilee. Hieman hävetti pariin otteeseen kun havahduin siihen että lattia yrittää lähestyä huimaa vauhtia. Onneksi muut ymmärsivät, olinhan kuitenkin kaikista kauimpaa saapunut otus. Heti kun pääsi liikkeelle ja tekemään jotain, niin väsymys kaikkosi. Lippulappu-kierroksen jälkeen kierreltiin tiloja ja hamstrattiin syli täyteen kaiken maaliman oheissälää, mm. hiirimatto, kynä, kännykän putsari ja niin edelleen.

Kuuden maissa ihmiset alkoivat valua pihalle, ja tönkösti hyvästeltyäni muut Vesakin jo kurvasi minua hakemaan. Suuntasimma alepaan hakemaan bravuuriaineksiamme : nakkeja ja dibbiä! Siitä sitten Joonaksen pihalle odottelemaan että hän ja Jenna saapuvat. Loppu ilta menikin nauraessa, jalkapalloa katsoessa, hassus peliä pelatessa ja koomatessa. Käytiin me jossain Saviolla moikkaamassa sinne hypellyttä Lauraakin. Illan myötä kävi vielä yksi tuttu moikkaamassa pikaiseen. Nukkumaan "aloin" (lue: annoin periksi torkahtelulle) joskus 3 aikaan, välillä heräsin kyllä mitä ihmeellisimmistä asennoista. Koomafiilis oli siinä asteessa, että sängylle kömpiminen tuntui ilmeisen mahdottomalta, sillä nojatuolilta tipahdettuani (ja sen kaaduttua päälleni) olin nukahtanut matolle, puoliksi penkin alle.


Yritin taiteilla ranskanlettiä mutta se hieman epäonnistui.

Aamulla sitten herätyskellon soidessa kahdeksalta alkoikin operaatio "miten herättää tunti sitten nukkumaan alkanut Joonas",  ja yhdeksän maissa suuntasimme Tiksin asemaa kohti. Tottakai aurinko alkoi paistamaan heti, kun piti lähteä.. Kotiin päästessä loppu sunnuntai meni koomaillessa, mitempäs muutenkaan.

Tottakai, väsyneen fiiliksen lomassa jäi kuvat aikalailla ottamatta, joten täytyy nyt tyytyä näihin pikapika otoksiin. Ehkä sitten ensi kerralla jopa muistankin kaivaa sen kameran sieltä laukusta, tämänkin päivittely olisi ehkä sulavampaa jos olisi jotain mitä pistää.

Mutta tosiaan, ensi kertaan!








Ei kommentteja: