Find yourself!

maanantai 16. huhtikuuta 2012

I just want to drown in my own tears and forget everything, what got them to leak.

VAROITUS! Sisältää runsaasti angstista, purkautuvaa tekstiä ihmissuhdesotkuista ilman nimiä. 

Niimpä niin. 

Joskus vain asiat tuntuvat menevän vain pahempaan suuntaan, ilman että itse voisi niihin vaikuttaa. 
Tietääkö kukaan sitä tunnetta, kun välit jonkun ihmisen kanssa menevät vain huonommiksi, ja kyseinen ihminen suorastaan vihaa sinua? Olet jo kauan yrittänyt puhua hänelle ja kysyä syytä hänen vihanpitoonsa, tylyyn ja omituiseen käytökseensä, mutta hän ei suostu puhumaan koko aiheesta, vaan vetoaa siihen että "ei jaksa puhua" tai "ei nyt". Ymmärtäähän sen, että aina ei ole valmis puhumaan, mutta jos tätä tilannetta on jatkunut ties kuinka kauan? Ja tilanne pahenee pahenemistaan. Minun henkinen jaksamiseni tämän asian suhteen ainakin on ihan loppu.




Eikä tässä ole kyse mitenkään yksinkertaisesta asiasta, vaan erittäin monimutkaisesta, ja tilanne on erittäin sekava. 
Kyseessä on kuitenkin minulle erittäin tärkeä ja rakas ihminen, ja siksi tämä tilanne satuttaakin erityisesti. Kumpikaan tuskin tietää kaikkea toisen ajatuksenjuoksusta, mutta minä olen kuitenkin vuodattanut omia, arkaluontoisiakin ajatuksiani asiaan liittyen siihen suuntaan pariin kertaan ihan luottamuksellisesti, enkä ole saanut juuri mitään vastausta sieltä päästä takaisin, saatika että hän olisi valoittanut omia ajatuksiaan, tai edes kertonut, missä nyt mennään, jatkuuko tätä vielä kauan, mitä voisin tehdä tilanteen korjaamiseksi, mitä ensinnäkin olen tehnyt että tähän tilanteeseen on päädytty?! Alan tulla hulluksi, tilanne käy päivä päivältä sietämättömämmäksi, ja olen suorastaan jo ärsyyntynyt tähän vihanpitoon mille ei edes kerrota syytä. Mutta enhän minä osaa olla kuin sen hamaan pienen sekunnin vihainen, jonka jälkeen se onkin vain sitä turhautumista ja ahdistumista.




Tietenkin voisin unohtaa kaiken ja kyseisen ihmisen, antaa hänen elää rauhassa ja vaikka sitten vihata minua lopun ikäänsä. Se vain on niin hirmuisen hankalaa, varsinkin kun väkisinkin melkein päivittäin tulee yhteisten ystävien ja kavereiden kautta jotenkin törmättyä/pidettyä yhteyttä. Unohtamatta tietenkään edelleen sitä, että henkilö on minulle hyvin rakas ja arvokas. Joka ikinen tilanne jossa olemme samaan aikaan on niin pirun ahdistava, toinen vain mulkoilee vihaisesti, tuhahtelee ja ärähtelee jokaiselle kommentilleni, lauseelleni minkä sanon jollekin ihmiselle ja jos erehdyn hänelle jotain sanomaan, saan ärsyyntyneen, jopa raivostuneen vastaanoton. Ja taas, ei auta vaikka kuinka yrittäisit saada syytä selville tai olla ystävällinen ja iloinen ja esittää että et huomaa hänen ärsyyntymistään. Saat vastaasi vain vihaa ja mykkäkoulun.

Ja minä kun luulin, että näiden ihmisten (varsinkaan tämän) kanssa ei tulisi koskaan tällaista tilannetta tai riitoja muutenkaan! Ihmissuhdeongelmat ovat tosiaan aika syvältä.

Onneksi on musiikki. Voin laittaa kuulokkeet päähäni, musiikin soimaan ja unohtaa kaiken, uppoutua musiikkiin ja antaa sen viedä. Se on paras ystäväni ja kuuntelijani, eikä sanoja tarvita.




Vittuuntunut, ärsyyntynyt, surullinen, turhautunut Opossuminne. 

Kuvat on Weheartit.comista.

Ei kommentteja: