Find yourself!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

"Ja niin rutto levisi koko kaupunkiin.."

Taudit ovat epämukavia, varsinkin jos niihin sairastuu yhä uudestaan ja uudestaan, juuri kun olisi pääsemässä edellisestä eroon. Okei, ehkä nyt ei ole ihan ruton laajuinen tapaus kyseessä, ihan vaan normi influenssa. Itsellä se esiintyi ensin normaalina flunssana, mutta sitten kävikin hassujen sattumusten sarja..

Eli siis, ensin oli flunssa jonka sain kuitenkin kuriin, kunnes sain tartunnan ystävältäni jonka lisäksi vielä palellutin itseni, ja flunssa paheni. Sitten kun olin pääsemässä pitkän on/off sairastelun jälkeen terveiden kirjoille, sairastuin Laneilla uudestaan, siellä kun niin moni muukin sairastui yleisen pärskinnnän sun muun vuoksi... Niinkuin kerroinkin, kai. Nyt sitten juuri kun olin taas päässyt kouluun, (tiedetään, en ollut tarpeeksi hyvässä kunnossa vielä..) ja sain sinniteltyä siellä muutaman päivän, uusi sairaus iski. Tälläkertaa se hyppäsi kiinni kurkkuuni; aloin yskimään keuhkojani pihalle, nieluni turposi ja kappas, ei aikaakaan kun se kukkikin valkoisia laikkuja. Hienoa. Eikun tk:hon nieluviljelyyn.

Mutta kun asia ei ollutkaan niin yksinkertaista.. Piti saada jotenkin resepti terveyskeskuksesta, ja sairaana en ulos mielellään lähtisi kävelemään (onhan sinne kilometri matkaa..) kuitenkaan. Taino äiti ei pitänyt ajatuksesta.. No, sitten sovimme että polilta lähettävät apteekkiin reseptin, jonka pitäisi olla perillä iltapäivällä kolmen jälkeen. Eikait siinä, apteekille n. sata metriä joten käy minulle.

Lähden sovittuun aikaan hakemaan lääkkeitäni apteekista, jossa selviääkin, että minun reseptini ei olekaan tullut perille. Parin puhelun jälkeen selviää, että se oli unohtunut polille, joka menisi vartin kuluttua kiinni. Piti siis ehtiä sinne ennen sitä, ettei tarvitsisi odottaa seuraavaan aamuun. Halusin aloittaa kuurin jo tänään! Ongelmanahan on tietenkin se, että minun olisi oltava palaverissa (kyllä, menin palaveriin. Ja pitämään myöskin kerhoa! Joka tosin ei ollut järin viisas idea, lämpö nousi...) ihan pian, joten piti hälyyttää äiti apuun, joka sitten lähti käymään polilla ja apteekissa puolestani. Lopulta monen mutkan jälkeen sain kuitenkin lääkkeeni, ja nyt olen onnellinen. Vielä kun alkaisivat vaikuttaa..

Nyt sitten vain odottelemaan taas tervehtymistä. Laulutunti taitaa jäädä väliin.. Mutta perjantaihin mennessä minun _on oltava_ terve, onhan minulla töitä. Menen nuorisoleirille (tunnetaan myös nimellä jatkisjatkis tai jatkiksen jatkis) tuonne korpeen isoseksi. Leiriläisiksi sinne pääsevät kaikki riparin (eli '96 ja vanhemmat) käyneet nuoret. Hieman vanhemmillehan sitä ei olekaan kauheasti leirejä jos ei Laneja lasketa.. Siitä tulee mahtava kokemus, olen varma siitä. Minusta vain hieman tuntuu, että ne ulkohuussit eivät ainakaan paranna minun flunssaani.. Kröhöm.. No, ei tippa tapa vai miten se meni.

Jotain hyvää tästä sairastelustakin on ollut! Minulla on taas ollut aikaa soittaa kitaraa, kun laulamisesta täytyy pitää taukoa.. Että rakastan kitaraani<3 Vaikka siinä onkin nyt pieni särö kauneudessa koska kaksi ystävää mutta eipä se niin suuri palanen ole.. Tässä kuvia kaunottarestani viime kesältä, kun sen ostin.

//VIHAAN TÄTÄ BLOGGERIN KUVANLISÄYSTÄ D: En jaksaisi tapella sen kanssa enään yhtään.. Kuvat tulee ihan miten sattuu. Kärsikää siis tästä näystä, miten nämä tulevatkaan..
//Koska en saa lisättyä tekstiä enään kuvien alla, vaan se tulisi tuon suuren kuvan viereen, päätän lopettaa kirjoitteluni tähän. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, teidän SusiOpossumityttönne Em.



Ei kommentteja: